Oothan tässä vielä huomenna?

Tässä minä seison, vain minä, pieni ja heikko. Katson sinua silmiin ja sydämeni hymyilee. Sisälläni jokin kuiskaa "Älä koskaan päästä irti." Enkä minä aiokaan päästää. Sillä tarvitsen sinua, tarvitsen lämpöäsi, kosketustasi, tarvitsen sanojasi ja tarvitsen sitä turvallista tunnetta jota saat minut tuntemaan. Haluan olla kanssasi ja haluan olla vain sinun omasi. En tarvitse ketään muuta niin paljon kuin sinua.

Rakastan sinua. Sillä hetkellä kaikki oli muutettu. Mikään ei ollut enään entisellään. Sillä hetkellä olin olemassa vain sinua varten. Ja vielä tänäänkin, olen vain sinua varten. Tiedäthän sen?

Onnellisuus on sellainen, joka tulee yhtäkkiä ja lähtee yhtä nopeasti kuin tulikin. Sitten se juoksee taas takaisin ja kaappaa syleilyynsä, mutta koskaan ei voi olla varma millon sen aika on taas lähteä.

"Onni-tuo maailman vaikein asia, sitä kiertää niinkuin kasia, sitä tyhjentää niinku lasia ja suurimmaks osaks se on pandooran rasias."

Mä voin sanoa olevani onnellinen. Kaikesta huolimatta. Jokaisesta päivästä löytyy jotain hyvää, jos osaa etsiä tarpeeksi tarkasti. Jokaisella hetkellä on tarkoituksensa ja yksikin sekunti voi muuttaa kaiken.

"Maailman parhaimpia asioita ei voi nähdä, eikä koskettaa. Ne täytyy tuntea sydämellä"

Mennään, tule mukaani. Tartu käteeni äläkä pelkää mitä matkallamme tulee vastaan. Sillä minä lupaan, me selviämme kaikesta. Muiden mielipiteet tavastamme kulkea, eivät merkitse mitään. Sillä vain me päätämme, kuinka suuria askeleita otamme, mitkä kengät laitamme jalkaan, mihin suuntaan kuljemme ja milloin on aika levähtää.

Sinä olet yksi miljoonista, minulle olet yksi ja ainoa.