Eikö olisikin mukavaa olla vapaa? Vapaa tekemään ihan mitä huvittaa, vapaa ajattelemaan juuri niinkuin haluaa. Kukaan ei saisi määrätä sinua, mikään ei pitelisi sinusta kiinni eikä koittaisi estää sinua elämästä. Saisit olla juuri niinkuin mielesi tekee. Ei tarvitsisi kuunnella kenenkään sääntöjä, ei kenenkään muun mielipiteitä.
Ei kenenkään. Ei mitään. Ei milloinkaan.
Saisit hyppiä, juosta, nauraa ja itkeä juuri silloinkuin tekee mieli. Saisit syödä mahan täyteen jäätelöä. Saisit valvoa koko yön ulkona istuen. Saisit mennä ja tulla juuri silloin kuin haluaisit. Saisit haistattaa paskat koko maailmalle ja hymyillä leveästi niille jotka katsovat sinua paheksuen.
Vailla huolia kulkisit ikuiselta tuntuvaa polkua eteenpäin hyppien kivien yli, kiertäen kuopat ja montut. Pyyhkien jälkesi perässäsi.
Eikö olisikin hienoa olla vapaa?
Sulje silmät ja kuvittele itsesi leijumassa valossa. Valkoisessa kuin lakana. Pehmeässä kuin höyhen. Rauhallisuus.
Ei huolia maailman pauhusta, ei ajatustakaan huomisesta. Ei mitään kiirettä minnekkään, ei kipua missään ruumiinosassa.
Salaisimmat ajatuksesi pääsevät esiin vain harvoin. Mutta silloin harvoin, kun ne uskaltautuvat ulos, anna niiden tulla. Anna niiden vallata sinut. Anna ajatustesi lentää ja vaihtaa suuntaa, muuttaa muotoaan. Tämä tekee sinusta ihmisen, hengittävän ja heikon olennon.
Mitä vapaus oikeastaan on? Onko sitä kukaan koskaan oikeasti kokenut?
Et saa ehkä ikinä tietää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti