Sinun.

Rakastan sinua. Olet syy siihen, miksi haluan olla täällä. Ilman sinua minulla ei ole mitään.
Pahinta on, ettet enää ole minun. Jouduin päästämään sinut vapauteen. Pois otteestani, pois sylistäni.
Kyyneleet sumentavat katseeni ajatellessani kaikkea sitä hyvää mitä sinä olet. Kauneinta päällä maan, ihmeellinen, sanoinkuvaamaton. Niin lähellä, mutta niin kaukana.
Voin kyllä edelleen koskettaa sinua, voin olla lähelläsi, mutta en voi olla pelkäämättä.
Osa minusta tulee aina rakastamaan sinua.
En ole ikinä tuntenut näin, menetin rakkaimpani. Sen yhden ja ainoan joka merkitsi minulle kaikkea tässä järkyttävän suuressa ja pelottavassa maailmassa.

Tein kaikkeni. Se ei riittänyt.

Olen ikuisesti tässä. Olethan myös siinä?  Älä päästä minusta irti, älä työnnä minua pois.

Olen sinun omasi. Ketään muuta en tahdo. Kenenkään muun kosketusta en kaipaa.
Sillä vain sinä voit tehdä minut onnelliseksi. Vain sinä voit saada aidon hymyn kasvoilleni. Vain sinä saat sydämeni tuntemaan näin.

Olen hukassa ilman sinua. En tiedä mitä pitäisi ajatella tai tehdä. En osaa olla näin, en osaa olla ilman sinua.

Voin vain toivoa että jonain päivänä tulet takaisin luokseni ja haluat olla omani.

Olet kaikkeni. Vielä kuoleman jälkeen tulen rakastamaan sinua.

"Mä luotin enemmän meihin ku mitä luotan muhun"